Kopsaanpas nyt tuolta kc-foorumilta kirjottamani jutun:

Äskö tuli lenkillä vastaan yksi hyvin mielenkiintoinen mies joka koulutti ilmeisesti pentuaan.
Ulko-ovesta tullessaan mies alkoi heti sanomaan koiralleen, että "ei syö sitä, ei syö sitä". Tätä käskyä hän toisti noin 7 kertaa, kunnes ilmeisesti kaivoi ei-syötävän-asian koiran suusta. Noh kun tämä mies näki mut ja mun koiran niin se totes koiralleen "katoppa mikä tuolta tulee, mitäs nyt aijot tehdä. Katoppa nyt mikä tuolla on." Olin hiukan hämilläni, mutta jatkoin Simban kanssa koiran ohittamista.

Noh tämä mies pääsee metrin ovelta ja koira alkaa vetämään, johon mies tietenkin toteaa "ei vedä, ei vedä" sen 7-9 kertaa. Mies pysäyttää koiran ja odottaa hetken toistaen tätä samaa käskyä. Hetken paikalla olon jälkeen jatkaa puol metriä eteenpäin koiran koko ajan kiskoen ja miehen hokien "ei vedä", pysäyttää koiran taas, pitää hetken paikallaan, jatkaa matkaa. Nurmikolle päästyään alkaa taas "ei syö sitä, ei syö sitä" käsky kuulumaan.

En pystynyt pidättelemään naurua. Olisikohan kenties helpompaa opettaa Irti-käsky, ja "ei vedä" sijasta opettaa mitä koiran pitää tehdä vetäessä. Koiran hihna ei siis ikinä, sillon kun mies pysäytti koiran, löystynyt. Koira oli aina eteenpäin nojaavassa asennossa. Vois siis alkaa kouluttaa, että kun koira vetää niin pysähdytään ja koiran pitää ottaa kontaktia tms.

En kehannu mennä neuvomaan miestä, vaikka mieli ois tehnyt. Millanenhan koira tosta kasvaa, kun kaikki on aina kielletty. Tuskin se tulee ikinä sisäistämään noita käskyjä, kun kaikki käskyt alkaa samalla sanalla eli Ei:llä.

 

Ite siis perustan koiran koulutuksen positiiviseen vahvistamiseen. Eli oikean asian tekemällä palkataan. Koitan tehä koulutuksesta mukavaa ja kivaa. Koitan myös parhaani mukaan lukea koiraa ja huomata mikä tyyli on sille paras. Esim. Simbaahan ei ennen saanut menemään kyljelleen millään. Pidinkin kierimisen opettamista aivan mahottomana. Noh kuitenkin pitkän harjoittelun ja oikean tyylin löydettyäni veijari vihdoin oppi kierimään. Eihän se vielä täydellisesti onnistu joka kerta, mutta pitkällä ollaan.

Pidän myös tärkeänä sitä, että koiraa opetetaan vähän aikaa kerralla, mutta usein. Koirat ei kuitenkaan jaksa oppia kovin kauaa putkeen, joten parempi opettaa vähän mutta usein. Kierimistä opetin esim. noin 5-8 minuuttia kerralla 4 kertaa päivässä. Ja tuloksia alko syntyy heti. Meijän Simba on meinaa sen verran huono keskittyy, että pidetään usein taukoja. Tokossa teen niin, että teen muutamia toistoja peräkkäin, kunnes huomaan että pikkunen ei enää jaksa keskittyä. Sit innostan sitä juoksee ja leikkii. Ja sit takas harjottelee.

Tärkeetä on myös oikea palkkaus. Meillähän on palkkana käytössä niin lelut kuin herkut. Simbaa ei motivoi pelkät herkut, joten usein välissä käytän lelua palkintona ja sit palaan herkkuihin.

Ajoitus on tietenkin myös tärkeetä. Naksutin on täs hyvä. Tosin ite en jaksa semmosta käyttää ja varsinkin kun mies on vähän sitä vastaan. Ja kun toi on niin hyvin oppinu ilmankin.

Simba osaakin jo vaikka minkä verran temppuja. En jaksa niitä kaikkia luetella kun niitä on niin paljon. Tärkeimpinä asioina joita ainakin kantsii kouluttaa on musta: istu, seiso (jos käyttää näyttelyssä), maahan, paikka, irti, tänne, ei ota, saa ottaa, etsi (esim. lelua).

Että semmosta siis :---D